aalto puutio

Mäkelänkatu 50


Asunnottomia oli Suomessa viime vuoden marraskussa 3 948. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin Kolarissa on asukkaita.


Yksi heistä on Enna-Liisa Lappi. Lappi odottaa omaa asuntoa Liisankodista Helsingistä. Tällä hetkellä hän pitää majaa kumppaninsa luona Sininauhasäätiön Mäkelänkadun asumisyksikössä. Asunnottomuus on tuttua myös puolisolle, Aarre Rikhard Sundellille. Ennen Mäkelänkadun kotia Sundell on ollut asunnottomana kaksi vuotta.


Sundell on selvästi ylpeä asunnostaan. Hän kutsuu innokkaasti käymään ja kertoo itsestään ja kodistaan. Kun hän muutti, paikallaan olivat vain perushuonekalut, melkein kaiken hän on tuonut itse.


Asunnon Helsingin Mäkelänkadun yksiköstä saa yleensä ihminen, joka on jo pitkään elänyt ilman omaa asuntoa ja jolla on taustalaan päihde- ja mielenterveysongelmia. Yksikkö toimii asunto ensin -periaatteen mukaisesti: oman asunnon saaminen on kivijalka, jonka päälle muuta kuntoutusta voi alkaa järjestää.


Kuvat on julkaistu Ylen jutussa kesällä 2022.

Aarre Rikhard Sundell ja Enna-Liisa Lappi asuvat yhdessä Sundellin asunnossa Mäkelänkadulla. Lapilla ei ole tällä hetkellä omaa asuntoa. ”Ei 70-vuotiaan naisen voi antaa kadullakaan olla”, Sundell sanoo.

Sundell kertoo, että rappukäytävä on toisinaan levoton. Mäkelänkatu 50:nen rappukäytävässä on boksi, johon voi jättää likaisia käyttövälineitä. Seinille on maalattu kuvia: ennen tiloja töhrittiin, mutta kun seinillä on taidetta, ne pysyvät siistimpinä.

Enna-Liisa Lappi esittelee asuntoa vieraille. Ovensuussa seisoo Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Kimmo Karvonen. Karvosen työhuone sijaitsee samassa rakennuksessa, joten hän näkee asumisyksikön väkeä usein. Johdon lisäksi Mäkelänkadulla työskentelee sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, jotka auttavat asukkaita vuorokauden ympäri.

Lappi on alunperin kotoisin Torniosta. Osa asunnon sisustuksesta on häneltä, ja muistuttaa juurista pohjoisessa.

Sundellin asunnon ikkuna antaa suoraan Mäkelänkadulle. Asumisyksikkö sijaitsee pohjoisessa kantakaupungissa Vallilassa.

Sundell kehuu asuntoaan Mäkelänkatu 50:nen hienoimmaksi. ”Olen asunut lehtikoreissa, olen ollut kaksi vuotta asunnottomana. Olen asunut Hietsussa, solukämpässä, kaikkialla, lusinut 14 vuotta taposta”, Sundell kuvaa asumishistoriaansa.

Mäkelänkadun asukkaat Pete ja Aarre Sundell juttelevat hississä.

Osa asumisyksikön ikkunoista antaa sisäpihalle. Sisäpihalla on mahdollisuus viljellä kasveja viljelulaatikoissa, ja joskus siellä järjestetään keikkoja.

Mäkelänkatu 50:n rakennuksessa toimii myös päiväkeskus, joka on erityisesti nuorten kadulla asuvien suosiossa. Siellä on myös yöpymismahdollisuus.

Tarja Parviainen ja Kimmo Kannikoski ovat asuneet viisi vuotta Mäkelänkadulla. Kannikoski ei haluaisi käyttöhuonetta oman ikkunansa alle, mutta toivoo, että Helsinkiin tulisi tiloja, joissa huumeita voi käyttää valvotusti.

Aarre Sundell ja toiminnanjohtaja Kimmo Karvinen juttelevat kadulla Sininauha Oy:n asumisyksikön edessä.

Mäkelänkatu 50


Asunnottomia oli Suomessa viime vuoden marraskussa 3 948. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin Kolarissa on asukkaita.


Yksi heistä on Enna-Liisa Lappi. Lappi odottaa omaa asuntoa Liisankodista Helsingistä. Tällä hetkellä hän pitää majaa kumppaninsa luona Sininauhasäätiön Mäkelänkadun asumisyksikössä. Asunnottomuus on tuttua myös puolisolle, Aarre Rikhard Sundellille. Ennen Mäkelänkadun kotia Sundell on ollut asunnottomana kaksi vuotta.


Sundell on selvästi ylpeä asunnostaan. Hän kutsuu innokkaasti käymään ja kertoo itsestään ja kodistaan. Kun hän muutti, paikallaan olivat vain perushuonekalut, melkein kaiken hän on tuonut itse.


Asunnon Helsingin Mäkelänkadun yksiköstä saa yleensä ihminen, joka on jo pitkään elänyt ilman omaa asuntoa ja jolla on taustalaan päihde- ja mielenterveysongelmia. Yksikkö toimii asunto ensin -periaatteen mukaisesti: oman asunnon saaminen on kivijalka, jonka päälle muuta kuntoutusta voi alkaa järjestää.


Kuvat on julkaistu Ylen jutussa kesällä 2022.

Aarre Rikhard Sundell ja Enna-Liisa Lappi asuvat yhdessä Sundellin asunnossa Mäkelänkadulla. Lapilla ei ole tällä hetkellä omaa asuntoa. ”Ei 70-vuotiaan naisen voi antaa kadullakaan olla”, Sundell sanoo.

Sundell kertoo, että rappukäytävä on toisinaan levoton. Mäkelänkatu 50:nen rappukäytävässä on boksi, johon voi jättää likaisia käyttövälineitä. Seinille on maalattu kuvia: ennen tiloja töhrittiin, mutta kun seinillä on taidetta, ne pysyvät siistimpinä.

Enna-Liisa Lappi esittelee asuntoa vieraille. Ovensuussa seisoo Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Kimmo Karvonen. Karvosen työhuone sijaitsee samassa rakennuksessa, joten hän näkee asumisyksikön väkeä usein. Johdon lisäksi Mäkelänkadulla työskentelee sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, jotka auttavat asukkaita vuorokauden ympäri.

Lappi on alunperin kotoisin Torniosta. Osa asunnon sisustuksesta on häneltä, ja muistuttaa juurista pohjoisessa.

Sundellin asunnon ikkuna antaa suoraan Mäkelänkadulle. Asumisyksikkö sijaitsee pohjoisessa kantakaupungissa Vallilassa.

Sundell kehuu asuntoaan Mäkelänkatu 50:nen hienoimmaksi. ”Olen asunut lehtikoreissa, olen ollut kaksi vuotta asunnottomana. Olen asunut Hietsussa, solukämpässä, kaikkialla, lusinut 14 vuotta taposta”, Sundell kuvaa asumishistoriaansa.

Mäkelänkadun asukkaat Pete ja Aarre Sundell juttelevat hississä.

Osa asumisyksikön ikkunoista antaa sisäpihalle. Sisäpihalla on mahdollisuus viljellä kasveja viljelulaatikoissa, ja joskus siellä järjestetään keikkoja.

Mäkelänkatu 50:n rakennuksessa toimii myös päiväkeskus, joka on erityisesti nuorten kadulla asuvien suosiossa. Siellä on myös yöpymismahdollisuus.

Tarja Parviainen ja Kimmo Kannikoski ovat asuneet viisi vuotta Mäkelänkadulla. Kannikoski ei haluaisi käyttöhuonetta oman ikkunansa alle, mutta toivoo, että Helsinkiin tulisi tiloja, joissa huumeita voi käyttää valvotusti.

Aarre Sundell ja toiminnanjohtaja Kimmo Karvinen juttelevat kadulla Sininauha Oy:n asumisyksikön edessä.

Using Format